Ulkomaille muuttaminen pakottaa rakentamaan arjen uudelleen.
On kummallinen ajatus, että yhtäkkiä voisi valita uudelleen kaikki arjen
palaset: Mitä harrastaisin? Missä olisin töissä? Ketkä olisivat ystäviäni? Mikä
olisi se kahvipaketti, jonka aina ostan, vaikka muut kahvit ovat oikeasti ihan
yhtä hyviä?
Yksi isoimmista kysymyksistä liittyy tietenkin
asumisjärjestelyihin. Kun kahden miljoonan asukkaan kaupungissa suurin osa
ihmisistä asuu vuokralla, netin asunnonvälityspalstoilla on tuhansia koteja.
Tervetuloa valintojen maailmaan! Minkä näistä valitsisin meidän uudeksi
kodiksi?
Viime viikkoina olemme tehneet pitkiä kävelyretkiä ihan
tavallisia asuintaloja ja ihan tavallisia katuja katsellen. Meneillään on pohdinta
siitä, missä haluaisimme asua, kun muutto tulevana keväänä on edessä. Wienissä
liikkuessamme meillä ei toistaiseksi ole apunamme eri alueisiin kohdistuvia
ennakkokäsityksiä. Sellaiset stereotypiat kuin ”Punavuori on turhan trendikäs”
ja ”Jakomäessä on liian levotonta” auttavat vaihtoehtojen viidakossa kahlaavaa –
olivatpa ne paikkansapitäviä tai eivät. Vieraalla maalla kartta on meille
kuitenkin tällaisista asenteista tyhjä.
Hyvänä päivänä alusta aloittaminen ja kartan
katsominen avoimin mielin tuntuu suorastaan kutkuttavalta. Uudet ja ihmeelliset
kaupunginosat näyttäytyvät mahdollisuutena elää toisin kuin ennen. Jos en
harrastaisikaan sellonsoittoa vaan vaikkapa esteratsastusta? Ja asuisinkin
keskellä miljoonakaupunkia? Ehkä alkaisinkin laittaa illalliseksi säännöllisin
väliajoin knöödeleitä? Voisin olla joku ihan muu kuin ennen!
Joinakin päivinä, kuten arvata saattaa, kaikki uusi ja
vieras tuntuu varsin rasittavalta. Joululomalla Suomessa käydessämme huomasin,
miten suuri merkitys on tuttuuden tunteella. Oli ihanaa, kun keskustan
valomainokset olivat tuttuja, kun näkkileipähyllyn tuotteet olivat tuttuja, kun
kadut ja rakennukset olivat tuttuja, ja tietenkin – kun ihmiset olivat tuttuja.
Sen lisäksi, että tuttuus tekee olon kotoisaksi ja tervetulleeksi, se helpottaa
niin jokapäiväisten kuin isompien valintojen tekemistä.
Vielä en koe Wienin seudulla lämpöisiä tuttuuselämyksiä.
Onneksi vieraalla on kuitenkin taipumus muuttua tutuksi, kun sen ohi kävelee
riittävän usein. Nyt meidän vain pitäisi osata päättää, minkä kaupunginosan
kanssa teemme sinunkaupat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti