Arkinen aamupäivä Klosterneuburgissa on sadunomaisen kaunis. Jokilaaksossa aamut ovat hyvin usein sumuisia, mutta ainakin tänään sumun läpi puskee marraskuulle harvinainen ilmiö: aurinko. Mainio sää siis nukuttaa lasta parvekkeella - joskin suomalaisen mielestä kaiketi mikä tahansa sää on sopiva lapsen ulkona nukuttamiseen, kunhan pakkasta ei ole yli 30 astetta.
Olimme pojan kanssa eilen Wienissä suomalaisessa perhekerhossa, ja kuulin, että Itävallassa parvekkeella päiväuniaikaan kököttävät lastenvaunut saattavat tuoda viranomaiset ovelle. Eräs suomalainen äiti kertoi naapurinsa uhanneen, että jos tämä vielä kerran näkee lasta nukutettavan ulkona, hän tekee lastensuojeluilmoituksen. Onneksi asumme toistaiseksi taloissa, joiden pihoilla eri kansallisuuksien toisistaan poikkeavat tavat ovat tuttu näky. Jos kiinalainen naapuri ei tunne sanaa "biojäte", olkoon meidän kummallisuutemme sitten parvekkeella nukkuva lapsi.
Perhekerhon suomalaisvanhemmat varoittelivat myös toisesta uhkaavasta vaarasta: paikallisista mummoista. Ikääntyneillä naisilla on kuulemma tapa huomautella ventovieraiden lasten pukemisesta, lasten käytöksestä tai vaikkapa siitä, onko lapsella tädin mielestä nälkä vai ei. Eräskin suomalaisäiti oli saanut kauppareissulla toistuvasti kieltäytyä vieraan Fraun tuputtamasta välipalasta. Fraun mielestä suomalaisäidin lapsella oli näet kamala nälkä. Vielä kaupan parkkipaikallakin, pakatessaan lastaan turvaistuimeen, äidille oli tullut tunne, että joku seisoo selän takana. Aavistus osui oikeaan: Frau oli tiukannut, kuinka pitkä matka perheellä mahtoi olla kotiin, ja tarjonnut lasta varten ostamaansa sämpylää matkaevääksi.
Kun ventovieras puuttuu tapaan, jolla toimimme lapsemme kanssa, suomalainen loukkaantuu verisesti, kieltäytyy näennäisen kohteliaasti neuvosta ja kaasuttaa mahdollisimman nopeasti pois paikalta. Vastaavia tilanteita varten sain kuitenkin yllättävän ohjeen. Jos kanssamatkustaja linjurissa väittää, että lapsellani on kuuma, minun kuuluu ottaa asiaan kantaa ja todeta vaikkapa, ettei pieni hiki haittaa, koska jäämme seuraavalla pysäkillä pois. Yksimielinen hymistely on kuulemma epäkohteliasta.
Kielitaidottomuuteni ansiosta välttynen itse vielä jonkin aikaa joutumasta napit vastakkain paikallisten rouvien kanssa. Ehkäpä lastensuojeluviranomaisetkin katsovat tapausta läpi sormien, kun huomaavat perheemme olevan joulupukin maasta. Niin tai näin, aion vastaisuudessakin ottaa riskin ja työntää vaunut seisomaan jokilaakson raikkaaseen aamusumuunsumuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti